Savi on maaperästä ajan myötä rapautunutta materiaalia, joka koostuu erilaisista kivilajeista. Se sisältää muun muassa maasälpää, kvartsia, kaoliinia, pallosavea, samottia ja väriaineita. Savi on muovailtavaa ja muuttuu keramiikaksi poltettaessa.

Savityypit

Polttolämpötilan mukaan

•  Matalapolttoiset savimassat (alle 1000°C) ovat esimerkiksi kotimainen punasavi. Näitä savia käytetään koriste-esineisiin ja astioihin, joilta ei vaadita vedenpitävyyttä. Polttolämpötila on yleensä 1020-1100°C, ja ne jäävät poltossa huokoisiksi.
•  Korkeapolttoiset savimassat (1200-1300°C) ovat esimerkiksi kivitavara- ja posliinisavia, jotka ovat tiiviimpiä ja vedenkestävämpiä. Ne sopivat erinomaisesti käyttöastioiden valmistukseen.

Huomio: Tiedä aina käyttämäsi saven maksimilämpötila – ylittäessäsi sen, savi voi sulaa laavaksi ja vahingoittaa uunia.

Saven karkeuden mukaan

• Dreijaussavet: Sileitä tai hyvin hienojakoisia (samottikoko 0,2 mm).
• Käsinrakennussavet: Sisältävät suurempia samottipaloja (0,5 mm tai enemmän), ja sopivat paremmin käsinrakennustekniikoihin.
• Kuvanveistosavet: Voivat olla jopa 3-5 mm karkeita. Samotti tekee massasta lujempaa, pienentää kutistumaa ja helpottaa kuivumista.

Värin mukaan

Savet voivat olla eri värisiä, kuten mustia, ruskeita, harmaita, vaaleita tai pilkullisia. Polttolämpötila vaikuttaa saven väriin, tiiviyteen ja kutistumaan.

Saven polttaminen

Kuivaus

• Kuivumisen tulee olla hidasta – suuret esineet voivat vaatia viikkoja.
• Työt kuivataan puualustoilla ja irrotetaan muoteista ennen kutistumista.
• Hitaamman kuivumisen takaamiseksi voi käyttää sanomalehteä tai muovia.

Varmista aina, että savi on täysin kuivaa ennen polttoa.

Raakapoltto (900-1000°C)

• Poltto kestää noin 8 tuntia, ja uuni jäähdyttää itsensä. Uunin avaaminen kestää noin 20-24 tuntia.
• Alkuvaiheen lämpötila nousee hitaasti (70-100°C/h), jonka jälkeen se voidaan nostaa nopeammin loppulämpötilaan.

Lasituspoltto (1020-1280°C)

• Lasituspolton nousunopeus voi olla aluksi 150°C/h ja nousta loppulämpötilaan 100-150°C/h.
• Lasituspolton lopullinen lämpötila riippuu käytetystä savesta ja lasitteesta.
• Vinkki: Hauduta lasituspoltossa 10-30 minuuttia, jotta lasitepinta tasoittuu.

Käsinrakennustekniikat ja dreijaus

Käsinrakennustekniikoita

• Peukalotekniikka
• Makkaratekniikka
• Koverrustekniikka
• Levytekniikka
• Yhdistelmät eri tekniikoista

Huomioitavaa käsinrakennuksessa

• Vääntymät, kuivatus ja tuet.
• Kutistuma (8-15 %).
• Saven valinta (samottipitoisuus 0,5 mm tai enemmän on suositeltavaa).

Kostean savipinnan kuviointi

Painantatekniikat: Voit käyttää esimerkiksi pitsiä, kankaita, sabluunoja tai leimasimia tuomaan mielenkiintoisia kuvioita savipintaan.

Kun savi on vielä pehmeää eli muovailtavassa tilassa, siihen voi tehdä monipuolisia koristeita suoraan pintaa työstämällä. Esimerkiksi painokuviointi, leimasimet, kaiverrus ja sgraffito ovat suosittuja tapoja lisätä pintaan tekstuuria ja ilmettä jo muotoiluvaiheessa. Myös liuoksella ohennetut engobit tai värillinen saviliete voidaan sivellä, roiskia tai valuttaa kostealle pinnalle.

Tässä vaiheessa tehty koristelu sulautuu osaksi esinettä ja kestää hyvin jatkokäsittelyt, kuten raakapolton ja lasituksen. Kostean pinnan koristelu antaa mahdollisuuden spontaaniin ja materiaalilähtöiseen työskentelyyn, jossa saven luontainen tuntu säilyy näkyvissä lopputuloksessa.

Engobe

Engobe on värillinen saviliete, jota käytetään kostealle tai nahkakuivalle savipinnalle. Yleensä engoben päälle levitetään kirkas lasite raakapolton jälkeen. Ne mahdollistavat laajan ilmaisun vapauden, sillä ne voivat olla läpikuultavia tai peittäviä, ja niillä voi maalata, painaa tai valuttaa. Engobeilla voi luoda graafisia kuvioita, kerroksellisuutta ja eläväpintaista väriä ilman lasitteen kiiltoa.

Muita keramiikassa käytettäviä värejä ovat oksidit ja väripigmentit, joita voidaan sekoittaa lasitteisiin tai käyttää sellaisenaan koristeluun. Valitsemalla oikean väritystavan – engoben, pigmentin tai lasitteen – voi vaikuttaa lopputuloksen tunnelmaan, tekstuuriin ja kestävyyteen.

Engobe-värin lopullinen sävy tulee esiin vasta lasitteen kanssa.

 

Lähteet:

Mattison Steve: Keramiikka
Jylhä-Vuorio Heikki: Keramiikan materiaalit Septarian kurssimonisteet
Dolors ros i Frigola Maria: Osaavat kädet/Keramiikka
Aalto OpenLearning: Keramiikan käsikirja (https://openlearning.aalto.fi/course/view.php?id=244)