Etusivu
Kirjaudu sisään
Oma tili
Ostoskori Korisi on tyhjä.

Keramiikan perusteita

Keramiikan perusteita

Keramiikan perusteet
 
Savi on pitkän ajan kuluessa kallioperästä rapautunut maalaji, joka pitää sisällään eri kivilajeja. Savimassassa on mm. maasalpää, kvartsia, pallosavea, kaoliinia, samottia sekä väriaineita. Savi on plastista ja muovailtavaa. Polttaessa savi muuttuu keramiikaksi.   
 
Savia jaotellaan polttolämpötilan, karkeuden sekä värin mukaan
 
1. Polttolämpötilan mukaan
 
Savet jaetaan karkeasti matalapolttoisiin (alle 1000°C) ja korkeapolttoisiin (yli 1200°C) saviin.
 
  • Matalapolttoisia savia ovat mm. kotimainen punasavi ja savitavaramassat (eri värisiä ja eri karkeuksia savia, jotka jäävät poltossa jonkin verran huokoisiksi). Matalapolttoisten savien polttolämpötila on yleensä alle 1100°C. Matalapolttoisista savista tehdään usein mm. koriste-esineitä, mutta ne soveltuvat myös astioihin, joilta ei vaadita vedenpitävyyttä. Näihin saviin käytetään matalapolttoisia lasitteita (n.1020- 1100°C).
  • Korkeapolttoisten savien eli kivitavarasavien ja posliinisavien polttolämpötilat ovat n. 1200-1300°C. Kivitavarasavia ei saa Suomen maaperästä, vaan nämä massat ovat pääosin tuontisavia. Korkeapolttoinen keramiikka on tiiviimpää ja vedenkestävämpää kuin matalapolttoinen keramiikka. Se sopii hyvin astioiden valmistukseen. Posliini on valkoisin massa, jonka lämpötila voi olla jopa yli 1300°C. Se on tiivistä ja läpikuultavaa.
 
Aina on tärkeää tietää käyttämänsä saven maksimilämpötila. Savi muuttuu laavaksi, jos se poltetaan yli sen. Tällöin uunille aiheutuu suuret vahingot.
 
 
2. Saven karkeuden mukaan
  • Toinen jaottelutapa on saven karkeuteen eli samottipitoisuuteen perustuva. Saven karkeus määrittelee käyttötapaa: dreijaus, käsinrakennus- ja kuvanveistosavet. Raja niiden välillä on häilyvä. Perussääntönä on, että dreijaussavina käytetään yleensä sileitä savia eli joko samotittomia tai savia, joiden samottikoko on pieni (0,2 mm). Savet, joissa on vähintään 0,5 mm kokoista samottia sopivat paremmin käsinrakennustekniikoihin. Keraamisen kuvanveiston savet voivat olla jopa 3-5 mm karkeita. Samotin määrä vaihtelee massoissa yleensä 15 % - 45 %.
  • Samotti on tulenkestävää keramiikkasirua, jota lisätään massoihin eri kokoisina siruina ja eri prosenttimäärinä. Samotti tekee massan lujemmaksi, pienentää kutistumaa ja helpottaa kuivumisvaihetta sekä saven työstämistä.
 
3. Värin mukaan
  • Savia voidaan jaotella myös värin mukaan. Niitä on eri värisiä mm. mustia, ruskeita, harmaita, vaaleita, kellertäviä, pilkullisia jne.
  • Polttolämpötila vaikuttaa saven väriin, kutistumaan sekä massan tiivistymiseen (vedenpitävyyteen).
 
 
Saven polttaminen eli sen muuttuminen keramiikaksi
 
Kuivatus
 
  • Kuivatuksen on hyvä olla tarpeeksi hidas (mitä isompi esine sitä hitaampi kuivausaika, jopa viikkoja). Pienet työt voidaan jättää kuivumaan suoraan huoneilmaankin, jos niissä ei ole liitoksia.
  • Saven on päästävä kutistumaan alkuvaiheessa vapaasti. Kuivata työt puualustoilla ja irrota muoteista ennen kutistumista.
  • Kun kuivumista halutaan hidastaa, voidaan töiden päälle laittaa ensin muutamaksi päiväksi sanomalehteä ja/tai muovia.
  • Saven on oltava täysin kuivaa ennen polttoa, jotta työ ei ”räjähdä” poltossa.
 
Raakapoltto n. 900-1000°C
  • Raakapoltto kestää yleensä huippulämpötilaan asti n. 8 tuntia, jonka jälkeen uuni alkaa jäähtyä itsestään. Koko poltto siihen, että uunin saa auki kestää yleensä noin 20-24 h riippuen uunin koosta sekä ladonnasta.
  • Polton alkuvaihe on hitaampi n. 70-100°C/h -> 500-600°C, jonka jälkeen nousunopeutta voi nostaa esim. 150°C/h loppulämpötilaan 900-1000°C asti.
 
Raakapolton jälkeen
 
  • Alilasitevärien käyttö, oksidipatinoinnit jne.
  • Lasittaminen: sivellinlasitteet, jauhelasitteet, dippaus, sivellintekniikat, ruiskutus, kaataminen jne.
 
 
Lasituspoltto 1020-1280°C riippuen saven maksimi lämpötilasta ja lasitteen polttovälistä
  • Lasituspoltto voi nousta nopeammin kuin raakapoltto. Nousunopeus on aluksi n. 150°C/h -> 300-500°C asti ja lopun nousunopeus 100-150°C/h huippulämpötilaan asti. Lasituspolton loppulämpötila riippuu käytettävistä lasitteista ja savista ja niiden lämpötiloista!
  • Lasitteet ovat yleensä joko matalapolttoisia, joiden polttoväli on n. 1020-1000°C tai korkeapolttoisia, jotka poltetaan n. 1200-1280°C
  • Lasitteita kannattaa hauduttaa loppulämpötilassa 10-30 min, jotta lasitepinta paranee ja tasoittuu.
 
Käsinrakennustekniikat
 
  • peukalotekniikka
  • makkaratekniikka
  • suomutekniikka
  • koverrustekniikka
  • levytekniikka ja apumuottiin prässäys
  • useamman eri tekniikan yhdistely
 
Huomioitavaa käsinrakennuksessa
 
  • vääntymät
  • kuivatus
  • tuet
  • tekniikan valinta työhön sopivaksi
  • kutistuma (yleensä n. 8-15 %)
  • saven valinta (suositus samottipitoisuus käsinrakennuksessa 0,5 mm tai enemmän)
 
Kostean savipinnan kuviointi
 
Painantatekniikat
 
Mm. pitsit, kankaat ja niiden struktuurit, muovailupuikot, sabluunat, leimasimet, kohokuviot jne.
 
 
Engobet
 
Engobe on värillinen saviliete, jota käytetään yleensä nahkakuivalle tai kostealle savipinnalle.
 
  • palloruisku
  • sivellin
  • vaahtomuovileimasimet
  • sgraffito eli raaputustekniikka
  • sabluunat
  • engoben päälle laitetaan yleensä kirkas läpinäkyvä lasite raakapolton jälkeen.
  • engobevärin todellinen sävy tulee esiin vasta lasitteen kanssa.
 
Lähteet:
Mattison Steve: Keramiikka
Jylhä-Vuorio Heikki: Keramiikan materiaalit Septarian kurssimonisteet
Dolors ros i Frigola Maria: Osaavat kädet/Keramiikka