Tulosta

Valutekniikka / valaminen

Valutekniikka / valaminen

 

Valutekniikka / valaminen

 

 

 

Valusavi on nestemäisessä muodossa olevaa savea. Valaminen perustuu kipsimuotin kykyyn imeä vettä savesta. Valusavi kaadetaan muotiin, jonka sisäpintaan alkaa muodostua esineen seinämä. Kun haluttu seinämäpaksuus on saavutettu, kaadetaan ylimääräinen valusavi pois muotista. Seinämän paksuus määräytyy valuajan pituudesta. Yleensä aika on n. 5-40 min riippuen mm. massasta ja muotin iästä.

 

 

 

Valusavi

 

 

 

Valusavet koostuvat samoista raaka-aineista kuin muovailtavat massat. Veden tarvetta masoissa vähennetäään juoksuttimia eli deflokkulantteja käyttämällä. Näitä ovat mm. Dispex, Dolaflux, vesilasi jne. Deflokkulantit muuttavat savihiukkasten sähköisiä varauksia ja saavat ne hylkimään toisiaan, liete muuttuu melko vähäisen vesimäärän kanssa juoksevaksi. Deflokkulanttia tarvitaan yleeensä hyvin vähän, vain 0.01-0,04 % kuiva-aineiden painosta. Juoksuttimet vaikuttavat valuominaisuuksiin, joten niitä ei ole suositeltavaa käyttää enemmän kuin on suositeltu.

 

 

 

Valumassaa voi ostaa valmiina jauheena (esim. 209) tai lietteenä (esim. keracast) tai valmistaa itse raaka-aineista (kaoliini, pallosavi, kvartsi sekä maasälpä). Veden määrä valusavessa on 35-45 % kuiva-aineiden määrästä.

 

 

 

Valaminen

 

 

 

Ensimmäiset valut uudella muotilla yleensä epäonnistuvat. Kipsin pitää ”herätä” ennen kuin se alkaa imeä vettä tasaisesti ja muottia alkaa toimia. Myöskään kostea kipsimuotti ei vala kunnolla. Jos muotti on useampi osainen liitetään muotin osat yhteen vahvoilla kumilenkeillä huolellisesti ja tiukasti. Jos lenkit pettävät, muotti saattaa aueta valun aikana.

 

 

 

Valumassa on sekoitettava huolellisesti porakoneella ennen jokaista valukertaa. Vältä kuitenkin ilman menemistä massan sisään! Tiksotropia eli massan ominaisuus hyytyä, kun se ei ole liikkeessä häviää sekoitteassa ja siitä tulee juoksevampaa. Kaato tehdään kannun tms. avulla yhdellä kaadolla. Jos kaadon pysäyttää kesken, syntyy pintaan valujälkiä. Muottiin, jossa ei ole valurengasta on kaadettava enemmän kuin reunaan asti massaa, jotta seinämästä tulee tasapaksu. Muottia on täytettävä koko valun ajan aina tarvittaessa. Veden imeytyessä, valumassan pinta vajenee. Katso aika kellosta, jotta osaat arvioida hyvän valuajan. Kun haluttu paksuus seinämälle on saavutettu, kaadetaan ylimääräinen valusavi pois takaisin ämpäriin. Muotin annetaan olla ylösalaisin puurimojen päällä niin pitkään kunnes esine on nahkakuiva, jonka jälkeen muotti käännetään oikein päin. Rimat estävät saven tarttumisen pöytäpintaan. Kun esine on tarpeeksi kuiva irroittamiseen, otetaan mahdolliset kumilenkit pois ja leikataan esineen yläreuna muottia vasten. Valmis esine irroitetaan muotista varovasti.

 

 

 

Yhdellä muotilla valaa n. 4-5 valua/päivä. Valuaikaa saattaa joutua pidentämään muotin kostuessa päivän kuluessa. Yöksi, jos mahdollista, on muotit laitettava kuivumaan hyvin ilmastoituun ja mielellään vähän lämpimään tilaan (esim. uunihuone). Muotti ei kuitenkaan koskaan saa olla liian lämpimässä tai kuumassa paikassa, koska se aiheuttaa kipsin haurastumista.

 

 

 

Valuesineen viimeistely

 

 

 

Kuiva esine viimeistellään veitsellä. Siitä poistetaan mahdolliset valujäljet ja saumat. Kostean avulla käydään esineen pinta läpi ja pyöristetään kulmat. Mukissa tai pienessä kulhossa suuaukko pyöräytetään muovialustan, jossa on vettä, päällä niin että se tulee suoraksi. Valuesine on hauras, joten on oltava varovainen sitä käsiteltäessä.